Lämmintä

Vedin tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä villasukat jalkaan. Koko päivän on palellut.

Lillille

Kuten taisin mainitakin aiemmin, minusta tuli reilu kuukausi sitten täti. Voi sitä riemua! Innostuin vauvan syntymästä suorittamaan loppuun projektin, joka oli jo aiemmin alullaan. Niinpä pienelle syntyi virikepeitto, kiitos Sanna Matildalle  inspiraatiosta. Ajattelin ensin kiinnittää mielenkiintoista hipelöitävää muuallekin kuin peiton alareunaan, mutta tuntuu, että ne olisivat olleet jotenkin tiellä. Pötkylöissä on vanua ja voipaperia ja ne rapisevat mukavasti. Kiinnitin ne lopulta peiton alareunaan, mitä kautta työnsin vanulevyn peiton sisälle ja reuna oli ommeltava ulkokautta. Samanlaisen tikkauksen sai myös yläreuna sekä keskemmältä parin sauman kohdalta, jotta peiton sisukset kestävät paikallaan. Peiton kääntöpuoli on värikkäämpää kangasta, mutta musta-valko-keltainen antakoon vauvalle värikylpyä, josta hän heti pienestä pitäen hyötyy eniten.

Ompelutalkoot

Tänään sain aikaiseksi vaikka mitä! Intoa olisi vielä jatkaakin, mutta täytyy hankkia ensin lisää tarpeita... Vanha kunnon Husqvarna pisti parastaan ja toimi kuin unelma. Olin lopen kyllästynyt runkopatjamme alaspäin kapeneviin jalkoihin ja patja näytti parhaat päivänsä nähneeltä (sänky on hyvässä kunnossa). Patjan valkoinen väri oli tummunut ja likaisen näköinen. Niinpä päätin verhoilla patjan uudestaan, reunat on harmaata pellavakangasta ja patjan päällisosa syntyi alle kahden euron lakanasta ( vanhaa ei ollut käyttää, mutta olisi kelvannut mainiosti ) - näin kalliimpaa kangasta (joka sekin maksoi Ikeassa viitisen euroa metri) ei tarvinnut ostaa enempää.

Leikkasin lakanan hieman sängyn pohjaa pienemmäksi, mittasin ja leikkasin reunapalat ja ompelin päällisen muotoonsa. Pingotin päällisen sitten patjan päälle ja ammuin niiteillä runkoon kiinni. Lisäksi vaihdoin Ikean 10 euron koivujalat sänkyyn ja ilme on ihan kuin uudella sängyllä. Sen verran laiska olin, etten jaksanut kangasta alkaa silittää. Samassa innossa sohvalle syntyi pari uutta tyynyä (mustavalkoinen), nekin Ikean kankaasta.

Surrur

Nyt ompelukone surisemaan! Käväisin uudestaan Ikeassa ja nyt mukaan lähti kasa kankaita.

INspiraatio

... iskee ainakin näitä kahtaa kirjaa selaillessa. Chocochili-ruokablogin Elinan kirjoittama Viiden tähden vegaani olisi ollut hyvällä hinnalla Kierrätystehtaalla myynnissä ja minä tyhmä en sitä ostanut lauantaina. Pyörähtäessämme paikan päällä uudestaan sunnuntaina maistamassa seinäkiipeilyn jälkeen Vegemestan hampurilaista, kirja oli jo myyty loppuun. Adlibriksestä sen saa suht edukkaaseen hintaan. Samasta nettikaupasta saisi tilattua Ekodekon, jossa on inspiroivia ideoita tehdä vanhasta uutta sisustamista ajatellen. Sormet syyhyää päästä molempien kirjojen kimppuun. Sillä aikaa hoidan kutinaa vinolla pinolla kirjaston kirjoja. Ja naputtelen tilauksen koneelle.

Koukussa

Kirjoitin jokin aika sitten käyneeni Oulunkylän Lankamaailmassa hankkimassa trikoomatonkudetta. Ostin samalla virkkuukoukun kokoa 8 ja nyt sitten flunssan kourissa aloin virkkaamaan isoa sisustuskoria, jonka tarkoitus oli kylläkin päätyä kissoille - Mango kun rakastaa kaikkia kasseja, pussukoita ja nyssyköitä. Ja jos ei kissoille kelpaa, niin muutakin käyttöä tuolle varmasti löytyy! Kori syntyi yllättävän nopeasti, tosin aika jäykkää virkattavaahan tuo trikookude on, mutta jokseenkin sulavasti lanka juoksi koukulla. Käsivarret ja olkapäät vaan rasittuivat melko nopeasti. No, valmista kuitenkin tuli ja Mango ainakin omi korin heti itselleen - Mocalla ei ollut sinne mitään asiaa.

Ekoteko

Kävin Oulunkylän Lankamaailmasta ostamassa Bambulankaa aikomuksena neuloa tiskirätti. Värejä tarttui mukaan kolme, joten nyt vain puikot suihkimaan! Tämä lanka oli 70% bambua ja loput puuvillaa, 100% bambulankaa ei ollut saatavilla. Ihanan pehmeää tuo lanka, helposti neulottavaa ja on imukykyistä. Nämä rätit kestävät toivottavasti pitkään. Lisäksi kannoin kotiin trikoomatonkudetta, jotta pääsen virkkauspuuhiin.

Tupaantuliaisia

Viikonloppuna saimme erittäin mieluisin vieraan. Opiskeluaikainen kämppikseni soitteli jokin aika sitten, että on tulossa kaupunkiin ja tarjosimme mielellämme hänelle yösijan. Emme ole nähneet todella pitkään aikaan, ja vaikka vierailu olikin pikainen, tuntui kuin vuodet olisivat hävinneet ja kaikki olisi ollut kuin silloin aikanaan napapiirillä. Tupaantuliaisiakin saimme - hyödyllistä, ystäväni kotipaikkakunnan käsityötä ja vieläpä hyvännäköistä.

Edellinen tiskirätti alkaakin pian olla aikansa elänyt, eli tämä tuli tarpeeseen.

Pellavainen keittiöliina, Lapuan Kankurit.

Pompannappi saippua, Punatuli.

Löytöjä

Muru yllätti sunnuntaina töiden jälkeen viemällä ulos syömään ja leffaan. Italialaisen ravintolan tomaatti-chili-pasta oli makoisaa, tomaattibrushetat sen sijaan maistuvat kotona tehtynä paremmalta. Leffana oli Love and other drugs, joka oli ihan viihdyttävä - hauska, romattinen ja koskettavakin pläjäys. Syömisen ja leffan välillä jäi aikaa pyörähtää kaupoilla, ja Sellon KIVAkaupasta löytyikin aivan ihania isoja kynttilöitä. Käsinvaletut Home Creativen harmaa kynttilä näyttää siltä kuin se olisi valettu betonista. En vielä toistaiseksi raaskinut ostaa kuin yhden... Prismasta sen sijaan saimme tarjouksesta pieniä vuokia euron kappale - pääsen vihdoin kokeilemaan suklaafondantin tai jonkin vanukkaan tekemistä.

 

Ja tästä Novitan Huopanen-langasta aion tehdä jotain kivaa, mutten vielä paljasta mitä. :)

Leipäpussi ja tuoreet sämpylät

Ostin jokin aika sitten Marimekon Puutarhurin parhaat -kangasta aikomuksenani päällystää eteisen säilytyspenkkien kannet sillä. Kotona kangasta mallatessani totesin, ettei se sopinutkaan penkkeihin, kuten olin kuvitellut. Niinpä se jäi odottelemaan inspiraatiota muuhun käyttöön. Eilen sitten innostuin tekemään kankaasta leipäpussukan. Koska meillä ei tällä hetkellä ole ompelukonetta, enkä tähän hätään saanut mistään sellaista lainattuakaan, niin kursin pussukan kokoon ihan perinteisesti langalla ja neulalla. Ainakin näkyy takuuvarmasti oma kädenjälki!

Pussukassa säilytetään leivät keittiön tasolla, tosin näihin kuviin se sai lämpimikseen tuoreet sämpylät, joita innostuin leipomaan tänään. Sämpylöiden pohjana on luomukaurahiutaleista tehty puuro, ja sitten sekaan on heitetty luomusämpylä- ja luomuvehnäjauhoja, kuivahiivaa, maitoa, auringonkukan-, seesami- ja pellavansiemeniä sekä ohra- ja ruishiutaleita, vehnälesettä, suolaa ja siirappia. Tarkaa ohjetta en osaa kirjoittaa, koska tein taikinan ihan mututuntumalla, mutta suht löysää se saa olla. Paistoin sämpylät 175 asteessa n. 20 minuuttia (tarkkailin koko ajan milloin ovat kypsiä). Uunin pohjalle kannattaa laittaa vettä astiassa, jolloin sämpylät eivät kuivu paistuessaan.

Pussukka on todellisuudessa aika paljon korkeampi, sitä voi siis "säädellä" sisällön  mukaan.

Palikkatesti

Nämä palikat sopivat myös aikuisille. ShapeMaker-palikat on valmistettu kumipuusta ja ne on maalattu käsin. 25 palikasta voi koota tuhansia yhdistelmiä. Palkitut ShapeMakerit voi tilata ainakin täältä.

Kuvat: SHhhop.

Lumihiutaleita

Jos on kuurassa maa, niin ikkunassa lumihiutaleina koreilevat nämä käsityönä tehdyt kaunistukset.

Huovasta tehty lumihiutale.

Virkatut ja kovetetut hiutaleet.

Rakkautta ensisilmäyksellä

Joku oli luopunut huonossa kunnossa olleesta jakkarasta (kunnosta päätellen vesitiloissa käytössä olleesta) ja tuonut sen pikkukylän kirpputorille myyntiin 5 eurolla. Yksi jalka oli poikki ja penkki oli läpeensä märkä. Äiti tunnisti jakkaran heti Laukaan Puussa valmistetuksi Ilmari Tapiovaaran Pirkka-jakkaraksi. Äidin puutyötaitoinen ystävä kunnosti jakkaran entiseen loistoonsa, ja tämä designherkku odotti täällä kotona minua suorastaan huutaen. Vielä en saanut neuvoteltua jakkaraa itselleni... :) Mutta olen rakastunut, erittäin rakastunut. Juuri tämän tyyppistä jakkaraa olen haaveillut eteiseemme.

Kädellätekijän työhuone

Äiti sai aikanaan minulta innostuksen korttiaskarteluun. Hän on ollut innokas käsitöiden tekijä muutenkin, niin kauan kuin muistan. Nyt aika kuluu lähinnä korttien parissa ja innostus on paisunut melkoisen suuriin mittoihin, ainakin materiaalivalikoimaa ajatellen. Askarteluhuone on kuin aarreaitta. Ja siellä syntyvät kortit ovat tietenkin mielettömän hienoja. Täytyykin kaivella niitä varsinaisia tekeleitä jostain ja räpsiä muutama kuva tänne blogiin siitä, mitä äidin taitavissa käsissä syntyy.

Seinälle äiti on tehnyt taulun, jolla voi säilyttää kuvia, kortteja - mitä tahansa.

Värikäs nappikokoelma säilyy tallessa Riihimäen lasin isossa purkissa.

Puuvärit hauskasti jokainen omassa kolosessaan.

Vilukissalle

Mocca on onnellisimmillaan kesäkuumilla ja lämpimän saunan lauteilla. Näin talvella se on reppana ihan viluissaan. Muru sitten sai kauniin ajatuksen, että neuloo kissalle lämpimän "villapuseron". Ohjetta ei ollut, vaan tuotos tuli ihan hatusta - paksuilla puikoilla paksusta langasta. Mocca vaan ei oikein osaa arvostaa tätä lämmintä ajatusta...

Nolottaa...

Jähmettyminen kesti kotvasen aikaa...

Tonttuilua

Flunssaa pukkaa ja tämänpäiväisen sairauslomapäivän jälkeen voikin huoletta sairastaa pari päivää vapaa-ajallaan... Väsyttää, mutta uni ei tule. Niinpä olen keskittynyt lukemiseen, nenän pyyhkimiseen ja yskimiseen. Sen verran tein, että paketoin kummilasten joululahjat. Kääreissä on käytetty kierrätyspaperia ja kaikki muukin paketoinnissa käytetty on kierrätystavaraa. Paitsi karamellitikut, jotka antavan hieman väriä paketteihin ja maistuvat varmasti lapsukaisten suussa.