Helmikuun puolen välin jälkeen minua (meitä) odottaa pieni koitos. Ponnistus lienee suurempi kuin mitä äkkiseltään osasin odottaa. Niinpä tarvitsen harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta. Ja mikäpä miellyttävämpää treenaamista kuin lukea yhden suosikkikirjailijoistani dekkaria. In english. Ja keskittyä siihen niin suurella sydämellä, että ei ennen aamuseitsemää edes tajua olevansa väärässä junassa, vaan matkustaa junan vaihdon jälkeen samaan suuntaan kuin mistä alunperin oli tulossa. James Pattersson, you really are a captivating author!
18.1.2011
13.1.2011
Tim Tam
Ystävä palasi Thaimaan lomaltaan ja tuli tänään tuliaisten kera kyläilemään. Hän oli nähnyt minimarketissa TimTameja ja oli heti ajatellut meitä! Ihanaa, miten joku voi näinkin pienellä asialla ilahduttaa. Pelkästään se, että hän oli tullut ajatelleeksi meitä, lämmittää mieltämme kovasti.
Australiassa matkustellessa tutustuimme näihin australiaisten ikisuosikkeihin - Arnott'sin TimTam kekseihin. Keksit muistuttavat pikemminkin suklaapatukoita kuin keksejä. Ne ovat niiiiiiiin hyviä. :) Loppureissusta ahdoimme napamme täyteen TimTameja, sillä kaikkia makuja piti tietysti maistella. Meidän suosikkimme on ehdottomasti TimTam Crush Mint Crisp. Nämä tuliaiset tosin maistuivat erityisen hyvältä pitkän TimTam -tauon jälkeen. Nautimme nämä nyt suurella sydämellä ja jäämme odottelemaan Australian ystäviemme Suomen lomaa - TimTameja on laitettu tilaukseen jo viime visiitin yhteydessä. :)
Australiassa matkustellessa tutustuimme näihin australiaisten ikisuosikkeihin - Arnott'sin TimTam kekseihin. Keksit muistuttavat pikemminkin suklaapatukoita kuin keksejä. Ne ovat niiiiiiiin hyviä. :) Loppureissusta ahdoimme napamme täyteen TimTameja, sillä kaikkia makuja piti tietysti maistella. Meidän suosikkimme on ehdottomasti TimTam Crush Mint Crisp. Nämä tuliaiset tosin maistuivat erityisen hyvältä pitkän TimTam -tauon jälkeen. Nautimme nämä nyt suurella sydämellä ja jäämme odottelemaan Australian ystäviemme Suomen lomaa - TimTameja on laitettu tilaukseen jo viime visiitin yhteydessä. :)
12.1.2011
Leipäpussi ja tuoreet sämpylät
Ostin jokin aika sitten Marimekon Puutarhurin parhaat -kangasta aikomuksenani päällystää eteisen säilytyspenkkien kannet sillä. Kotona kangasta mallatessani totesin, ettei se sopinutkaan penkkeihin, kuten olin kuvitellut. Niinpä se jäi odottelemaan inspiraatiota muuhun käyttöön. Eilen sitten innostuin tekemään kankaasta leipäpussukan. Koska meillä ei tällä hetkellä ole ompelukonetta, enkä tähän hätään saanut mistään sellaista lainattuakaan, niin kursin pussukan kokoon ihan perinteisesti langalla ja neulalla. Ainakin näkyy takuuvarmasti oma kädenjälki!
Pussukassa säilytetään leivät keittiön tasolla, tosin näihin kuviin se sai lämpimikseen tuoreet sämpylät, joita innostuin leipomaan tänään. Sämpylöiden pohjana on luomukaurahiutaleista tehty puuro, ja sitten sekaan on heitetty luomusämpylä- ja luomuvehnäjauhoja, kuivahiivaa, maitoa, auringonkukan-, seesami- ja pellavansiemeniä sekä ohra- ja ruishiutaleita, vehnälesettä, suolaa ja siirappia. Tarkaa ohjetta en osaa kirjoittaa, koska tein taikinan ihan mututuntumalla, mutta suht löysää se saa olla. Paistoin sämpylät 175 asteessa n. 20 minuuttia (tarkkailin koko ajan milloin ovat kypsiä). Uunin pohjalle kannattaa laittaa vettä astiassa, jolloin sämpylät eivät kuivu paistuessaan.
Pussukka on todellisuudessa aika paljon korkeampi, sitä voi siis "säädellä" sisällön mukaan.
Pussukassa säilytetään leivät keittiön tasolla, tosin näihin kuviin se sai lämpimikseen tuoreet sämpylät, joita innostuin leipomaan tänään. Sämpylöiden pohjana on luomukaurahiutaleista tehty puuro, ja sitten sekaan on heitetty luomusämpylä- ja luomuvehnäjauhoja, kuivahiivaa, maitoa, auringonkukan-, seesami- ja pellavansiemeniä sekä ohra- ja ruishiutaleita, vehnälesettä, suolaa ja siirappia. Tarkaa ohjetta en osaa kirjoittaa, koska tein taikinan ihan mututuntumalla, mutta suht löysää se saa olla. Paistoin sämpylät 175 asteessa n. 20 minuuttia (tarkkailin koko ajan milloin ovat kypsiä). Uunin pohjalle kannattaa laittaa vettä astiassa, jolloin sämpylät eivät kuivu paistuessaan.
Pussukka on todellisuudessa aika paljon korkeampi, sitä voi siis "säädellä" sisällön mukaan.
Tunnisteet:
design,
käsityöt,
luomu,
ruoanlaitto,
ruoka,
sisustaminen
11.1.2011
Hurjastelua
Netin kautta tilattuna hyvällä tarjouksella löytynyt Mario Kart-peli Wiille kaahasi meille eilen illalla kotiinkuljetuksena. Piti käydä tänään vielä ostamassa alle kympillä toinen ratti, jotta pääsee murun kanssa kunnolla kilpa-ajon tunnelmaan. Tässä pelissä voi pörrätä myöskin moottoripyörällä. Ensimmäiset kisat tuntuivat vähän turhankin helpoilta, mutta onneksi haastettakin löytyy. Super Mariosta tutut hahmot seikkailevat tässäkin pelissä. Koukuttavaa.
Jo aiemmin tulin hankkineeksi Points-kortin, jolla voi ostaa Wiille suoraan pelejä nettiin yhdistettynä. Sieltä löytyvät vanhat klassikot ja ne saa kätevästi muistikortille talteen. Vielä en ole ehtinyt Wii Shopissa pisteitä tuhlaamaan, mutta ostoslistalla ovat ainakin pari Segan Sonic-peliä.
10.1.2011
Kasvislasagne
Tämä taitaa olla muuntumassa ruokablogiksi.. No ei sentään, mutta tämän herkkureseptin aion kyllä jakaa. Ostin Citymarketista tuorepasta-lasagnelevyjä ja pyörittelin päässäni reseptiä. Tähän sitten päädyin ja maukasta sain aikaiseksi.
Tomaattikastike:
2 rkl oliiviöljyä
2 yksikyntistä valkosipulia
3 porkkanaa hienona raasteena
500g paseerattua tomaattia
nippu tuoretta basilikaa
vastarouhittua mustapippuria
ripaus suolaa ja sokeria
Ruskista kattilassa öljyssä murskatut valkosipulit. Lisää porkkanaraaste ja paseerattu tomaatti sekä mausteet. Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuuttia. Lisää lopuksi hienonnettu basilika, sekoita ja anna hautua 5 minuuttia.
Soijarouhekastike:
1½ dl tummaa soijarouhetta
3 dl vettä
2 rkl Ketjap Manis -soijakastiketta
1 Fond du Chef -kasvisliemivalmisteannos tai kasvisliemikuutio
1 sipuli pilkottuna
2 rkl vehnäjauhoja
2 rkl sinappia
1 rkl ketsuppia
1 rkl savunmakuista grillikastiketta
jauhelihamaustetta
yrttisekoitusta
paprikajauhetta
chiliä
puoli purkillista smetanaa
pieni pala mustaa Koskenlaskijaa
Laita kattilaan vesi, soijarouhe, kasvisliemivalmiste ja soijakastike. Keitä hiljalleen sekoitellen n. 5 minuuttia. Kuullota sipuleita hieman ja lisää ne soijarouheen sekaan. Lisää venhäjauhot ja 1 dl vettä kattilaan. Sekoita. Lisää myös mausteet, juusto ja smetana. Anna hautua 5-10 minuuttia ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa mausteita.
Lisäksi tarvitset:
tuorelasagnelevyjä (minulla meni miltei kaksi pakkausta isoon vuokaan)
1 kesäkurpitsa ohuina siivuina
Peitä vuoan pohja lasagnelevyillä. Lado sitten joka toiseen kerrokseen soijarouhekastiketta ja joka toiseen tomaattikastiketta. Tomaattikastikkeen päälle laita aina kesäkurpitsasiivuja. Jätä päällimmäiseksi tomaattikastike ja kesäkurpitsasiivut. Kesäkurpitsojen päälle voi suihkauttaa oliiviöljyä ja ripotella mustapippuria ja basilikaa. Vastaavasti voi laittaa juustoraastetta, mutta sitä tämä lasagne ei kylläkään kaipaa. Paista 170 asteessa noin 20-25 minuuttia tai tuorepastapakkauksen ohjeen mukaan.
7.1.2011
Rakkaudesta pitsaan
Löysin vähän kuin vahingossa Voisilmäpeliä-blogin. Sieltä silmille hyppäsi pitsaresepti, joka tarvitsee kypsyttelyä hieman pidemmän kaavan mukaan. Melkoista hifistelyä tämän pitsan teko, mitä aineksiin ja tekoaikaan tulee. Tähän reseptiin käytetään erikoisvehnäjauhoja "tipo 00", mikä tarkoittaa italiaksi tyyppiä. Suomalaisilla jauhoilla voi tulla hieman liian löysää taikinaa. Kovin kauas ei tarvitse mennä kalaan metsästääkseen tätä jauhoa, sillä sitä saa Lidlistä Biotrendin merkin alta Organic Strong White Bread Flour -nimellä. Pakkauksen italiankielisessä tuoteselostuksessa on maininta typo 00. Tomaattikastikkeessa on käytetty Mutti -merkkistä säilyketomaattia, josta olen lukenut kehuja kovasti, mutten vielä tätä ennen kokeillut. Mutti -tomaatit on kypsytetty Italiassa auringon alla ja poimittu käsin. Tuotteet ovat lisäaineettomia ja merkkinä italiassa jo 100 vuotta vanha. Näitä tomaatteja on vihdoin tullut meidän lähi Prisman valikoimiin! Maku erottuu huomattavasti muista säilyketomaateista.
Tomaattikastike:
1 purkki paseerattua Mutti-tomaattia
2 rkl tomaattipyrettä
2 yksikyntistä valkosipulia pilkottuna / murskattuna
3-4 rkl oliiviöljyä
vastarouhittua mustapippuria
tuoretta basilikaa hienoksi pilkottuna
ripaus suolaa
1 tl sokeria
kuivattua yrttisekoitusta
Kuumenna öljy kattilan pohjalla ja ruskista silputut valkosipulit. Lisää loput ainekset ja keitä kasaan n. 15min. Tarkista maku.
Pitsapohja:
180 g kylmää vettä
10 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
300 g 00-vehnäjauhoja
Tämä on sitten grammatarkkaa puuhaa :). Murenna ja sekoita tuorehiiva KYLMÄÄN veteen, käytä apuna vispilää. Lisää suola ja lopuksi jauhot, sekoita, mutta älä vaivaa taikinaa. Peitä taikinakulho muovikelmulla ja kohota jääkaapissa 48 tuntia.
Kuumenna uuni 300 asteeseen, jätä pelti tai leivinkivi kuumenemaan uunin sisälle. Varaa täytteet valmiiksi, pitsan täyttö pitää tapahtua nopeasti.
Jaa taikina kahteen osaan. Käsittele varovasti! Kaada taikina jauhotetulle pöydälle. Taikinaa ei saa kaulia, vaivata tms. Ota taikinan reunasta kiinni kaksin käsin ja ala pyöritellä kuten rattia kädessä, taikina venyy pikkuhiljaa pohjaksi. Kun se on sopivan kokoinen, nosta se kuumalle pellille ( tai leivinkivelle). Täytä nopeasti ja nosta uuniin ylätasolle paistumaan 4-5 minuutiksi. Seuraa koko ajan, ettei pääse palamaan.
Onnistuessaan tämä pitsa on mitä mainioin. Pohja ja reunat ovat rapeita, reunan ollessa sisältä kuitenkin pehmeä. Ilmakuplat ilmestyvät pitsan reunoihin aivan kuten pitääkin. Taikinaa on helppo käsitellä. Meillä pohja otti hieman jostain kohtaa peltiin kiinni, pieni määrä jauhoja voisi auttaa asiaa. Kannattaa varoa myöskin, ettei pohjasta tule liian ohutta, jos aikoo laittaa paljon ja kosteahkoa täytettä. Tästä lähtien meillä valmistetaan pitsat ehdottomasti tämän pidemmän kaavan mukaan! Ikinä aiemmin ei omatekoiset pitsat ole olleet näin makoisia!
Tomaattikastike:
1 purkki paseerattua Mutti-tomaattia
2 rkl tomaattipyrettä
2 yksikyntistä valkosipulia pilkottuna / murskattuna
3-4 rkl oliiviöljyä
vastarouhittua mustapippuria
tuoretta basilikaa hienoksi pilkottuna
ripaus suolaa
1 tl sokeria
kuivattua yrttisekoitusta
Kuumenna öljy kattilan pohjalla ja ruskista silputut valkosipulit. Lisää loput ainekset ja keitä kasaan n. 15min. Tarkista maku.
Pitsapohja:
180 g kylmää vettä
10 g tuorehiivaa
1 tl suolaa
300 g 00-vehnäjauhoja
Tämä on sitten grammatarkkaa puuhaa :). Murenna ja sekoita tuorehiiva KYLMÄÄN veteen, käytä apuna vispilää. Lisää suola ja lopuksi jauhot, sekoita, mutta älä vaivaa taikinaa. Peitä taikinakulho muovikelmulla ja kohota jääkaapissa 48 tuntia.
Kuumenna uuni 300 asteeseen, jätä pelti tai leivinkivi kuumenemaan uunin sisälle. Varaa täytteet valmiiksi, pitsan täyttö pitää tapahtua nopeasti.
Jaa taikina kahteen osaan. Käsittele varovasti! Kaada taikina jauhotetulle pöydälle. Taikinaa ei saa kaulia, vaivata tms. Ota taikinan reunasta kiinni kaksin käsin ja ala pyöritellä kuten rattia kädessä, taikina venyy pikkuhiljaa pohjaksi. Kun se on sopivan kokoinen, nosta se kuumalle pellille ( tai leivinkivelle). Täytä nopeasti ja nosta uuniin ylätasolle paistumaan 4-5 minuutiksi. Seuraa koko ajan, ettei pääse palamaan.
Tässä paistuu versioista ensimmäinen, johon ei tullut perinteiseen italialaiseen tapaan mitään muuta kuin tomaattikastiketta ja uunista poisoton jälkeen tuoreita rucolan lehtiä. |
Onnistuessaan tämä pitsa on mitä mainioin. Pohja ja reunat ovat rapeita, reunan ollessa sisältä kuitenkin pehmeä. Ilmakuplat ilmestyvät pitsan reunoihin aivan kuten pitääkin. Taikinaa on helppo käsitellä. Meillä pohja otti hieman jostain kohtaa peltiin kiinni, pieni määrä jauhoja voisi auttaa asiaa. Kannattaa varoa myöskin, ettei pohjasta tule liian ohutta, jos aikoo laittaa paljon ja kosteahkoa täytettä. Tästä lähtien meillä valmistetaan pitsat ehdottomasti tämän pidemmän kaavan mukaan! Ikinä aiemmin ei omatekoiset pitsat ole olleet näin makoisia!
Downunder
Kaksi vuotta sitten Hongkongista lento suuntasi kohti Australiaa, tarkemmin sanottuna Australian lounaisosaan Perthin kaupunkiin. Muistan niin selvästi sen, miten lentokentältä astuimme ovesta ulos keskellä yötä, kun kuumahko ulkoilma henkäisi yllemme. Kyyti hostellille kulki väärää puolta tietä ja miten epätodelliselta olo tuntuikaan. Ei olisi nukkumaan malttanut käydä! Parin hostelliyön jälkeen ystävällinen lentokoneessa tapaamamme vanhaherra John majoitti meidät luokseen ja Johnin luksustalo olikin tukikohtanamme lännessä ollessa. Teimme viikon reissun bussilla kera oppaan ja muutaman muun backpackarin kanssa ylös länsirannikkoa aina Exmouthiin asti. Muistorikas reissu liki +50 asteen lämmössä ja bussista hajosi ilmastointi jo toisena päivänä. Kuumuuden kestävyyttä testattiin, mutta maisemat, kokemukset ja ihmiset olivat kertakaikkiaan huippuja!
![]() |
Pinnacles. |
![]() |
Tom-kenguru Greenoughin villieläinpuistossa. |
![]() |
Kalbarrin rannikkoa. |
![]() |
Nature's Window. |
![]() |
Hamelin Pool. |
![]() |
Shell Beach. Ranta"hiekka" oli pelkkää pientä valkoista simpukkaa. |
![]() |
Monkey Mia. Villidelfiinit tulivat kala-aterille aivan rantahiekan tuntumaan joka päivä samaan aikaan. |
![]() |
Pelikaanit olivat myös kesyjä Monkey Mian rannalla. |
![]() |
Lämpötila varjossa. |
![]() |
Tietä silmänkantamattomiin. |
![]() |
Coral Bayssä käytiin snorklaamassa. Nähtiin tiikerihai ja merilehmä ja paljon paljon muita mereneläviä. |
![]() |
Exmouth. |
![]() |
Lautailemassa dyyneillä Geraldtonissa. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)