Kotimaisemissa

Ah, ihanaa. Maaseudun rauhaa, hiljaisuutta. Jo yhden yön jälkeen olo on kuin olisi levännyt päiviä ja ollut pitkään poissa kaupungin hyörinästä. Taidan jäädä tänne, enkä palata enää takaisin... Viime yönä taisi olla täysikuu, ulkona oli yllättävän kirkasta myöhään illalla. Eikä mistään kuulu mitään. Love it.

Takapihalta alkava metsä on kuin sadusta.

Piha-aitta sopii maisemaan kuin nenä naamaan.

Räystäästä roikkuu veistosmainen lumimassa.

Aamuauringon valossa hanki kimaltaa tuhansin timantein.

Pakkanen on kuorruttanut puut ihanaan huurteeseen.

Lumi on kevyttä oksilla, hattaraa painona pensaiden.

Jo pelkästään kuvaa katsomalla voi "kuulla" hiljaisuuden.