Kuume

Ihan hirveän kamalan iso kuume. Asunto-/remonttikuume. Tämänhetkiseen ASO-asuntoon ei viitsi laittaa rahaa - sen verran mitä seiniä maalattiin jokin aika sitten (ja nekin maalit saatiin sävytystä lukuunottamatta ilmaiseksi). Tulevaisuudessa siintää sellaisia suunnitelmia, ettei huonekaluihinkaan nyt viitsi satsata, eikä liiemmin sisustustavaraankaan. Vanhoilla siis mennään vielä jonkin aikaa. Tuunailua olen jonkin verran harrastanut ja sitä aion jatkaa tyydyttääkseni sisustamis- ja nikkaroimishimoni.

Suurin ongelma asunnossamme on säilytystilan puute. Niinpä nurkat täyttyy jos jonkinlaisista säilytysratkaisuista. Asiaa ei auta sekään, että olemme todella runsaalla kädellä luopuneet ylimääräisestä tavarasta.

Appiukon liki 30 vuotta sitten nikkaroima keinuhevonen on yksi aarteistamme.

Makuuhuoneen ainoasta kokonaisesta seinästä maalattiin hiekansävyllä noin 1/3 seinästä. Maalatun alueen molemmille sivuille jää valkoista seinää epäsymmetrisesti.

Eteisen pieni seinä maalattiin tummanruskealla, vaikka se pimentääkin eteistä entisestään. Päivänvalon heijastaessa valokuvissa näkyy kaikki pienet epätasaisuudet seinän maalipinnassa.

Haaveilla tietysti saa. Kuljen junalla töihin ja tuossa Mäkkylässä heti seuraavan pysäkin lähettyvillä juna ajaa sellaisen punatiilisen, kaksikerroksisen / -tasoisen talon ohi ja tämä nostattaa talokuumetta hitusen joka ikinen kerta. Kyseessä ei siis ole mikään perinteinen tiilinen omakotitalo - tämä on niitä, joista sisustuslehtien sivuilla saa seurata, kun sitä remontoidaan ja muutetaan nykyaikaan. Siinä on isot ikkunat, vino katto, ja voin vaan kuvitella millaiset tilat ja potentiaali piiloutuu useamman kuin neljän seinän sisälle. Sijainti ei siinä mielessä ole paras mahdollinen, että se on niin lähellä junarataa ja siinä on jotain teollisuusaluetta vieressä. Mutta talo on loistava!

Näissä merkeissä voisin suositella mielenkiintoista Muuntajan uusi aika -blogia, jossa voi seurata vanhan muuntajarakennuksen muuttumista kodiksi kahden arkkitehdin omakotiprojektina.