Kasvissyöjänä olemisesta

En ole koskaan aikuisiällä ollut kovinkaan innokas punaisen lihan syöjä, ruokavalioon on kuulunut enimmäkseen kasvis- ja kanaruokia. Kalan olen lähinnä syönyt pillereinä. Ajatus kasvisruokailuun siirtymisestä ei siis tuntunut kovinkaan vaikealta. Viime syksyisen Kreikan loman jälkeen liharuokaa tuli laitettua vain pariin otteeseen ja FB:ssa vastaan tullut haaste Lihaton tammikuu sai meistä helposti kaksi osallistujaa lisää.

Kasvisruokavalio tuli jäädäkseen ja nykyisin ajatus lihan syömisestä lähinnä kuvottaa. Täysin poissuljetuksi en vielä voi sitä vaihtoehtoa sanoa, mutta kasvisruokailu on vienyt mennessään vauhdilla ja tutustuminen uusiin ruoka-aineisiin on tapahtunut suurella innokkuudella ja kokkailuunkin olen saanut lisää inspiraatiota kaikkine uusine ulottuvuuksineen. Mitään erityistä syytä ei kasvisruokailuun vaihtamiseen oikeastaan ollut, se kävi vähän kuin itsestään. Eettisistä syistä tämä on tietenkin hyvä valinta, terveydellisistä syistä puhumattakaan. Lihansyöjiä en missään tapauksessa tuomitse, olenhan itsekin vielä puoli vuotta sitten ollut yksi heistä.

Yksi lempiherkuistamme.