Pussirotta

Minulla on ikävä aurinkoa ja opossumeja. Nämä ruokaa vohkivat pienet pussirotat osaavat olla ns. pain in the ass, mutta on ne silti suloisia kuin mitkä. Vietimme aussireissussa viikon liki autiolla Great Kepple Islandilla ja sieltä jäi erityisesti mieleen hauska tapaus, josta tietenkään en ehtinyt/älynnyt ottaa todistusaineistoa valokuvan muodossa. Majapaikassamme oli ulkoilmakeittiö ja ruokailumme lopettaneena istuimme muutaman muun paratiisimatkailijan kanssa ulkona olevan ruokapöydän ääressä. Ilta oli jo hämärä, pimeä oikeastaan, ja opossumit kärkkyivät ruoan tähteitä.

Nämä kaverit olivat äärimmäisen kesyjä, ne tulivat aivan jalkojen juureen ja antoivat silittääkin. Yksi kaveri sitten oli hieman kauempana puun juurella ja muru eläinrakkaana lähestyi varovasti tätä pientä otusta. Näkymä kauempaa katsottuna oli tämä: puolisko ja pussirotta olivat vastakkain puolen metrin päässä toisistaan. Muru ojensi varovaisesti kättään silittääkseen pikkukaveria, jolloin opossumi nousi takajaloilleen nostaen etukäpälät suoraan taivasta kohti. Tämänhän ne tekevät puolustuskannalla, luulevat reppanat näyttävän kovinkin uhkaavilta ja pelottavilta. Näky oli äärimmäisen hauska, nauroimme kippurassa - aivan kuin opossumi olisi antautunut, näystä puuttui vain valkoinen lippu heilumassa pussirotan kädessä.