Onnesta hykerrellen laitoin sitten aamulla talvikengät jalkaan, talvikengät, jotka eivät satu olemaan goretexia. Määrä oli mennä Helsinkiin vaihtamaan romukultaa rahaksi ja paistinpannu takuuvaihtoon. Junassa oli mukavaa ihastella maisemia, kunnes sitten keskustassa tuli vastaan karu totuus - siellä lumi oli vaihtunut rännäksi ja jalkakäytävillä loskaa ja isot vesilammikot. Sukathan siinä kastui. Vaan eipä tuo vauhtia haitannut, käyttämättömistä koruista sai yllättävän paljon rahaa ja pannukin löysi tiensä matkahuoltoon.
Olimme liikkeellä ystäväni kanssa ja hämmästytti Stockmannin amerikkalaistyylinen joulukoristeiden määrä. Suurin osa kuusenkoristeista oli niin isoja, että kuusenoksat varmaan katkeaa alta ja niin järkyttävän näköisiä, että ne vetosivat meihin yhtä paljon kuin hammaslääkärin pora. Tästä järkyttyneenä suuntasimme amerikkalaiseen kauppaan, Behnford'siin, hakemaan hieman lohdutusta ameriikan maan herkkujen muodossa. Hyllyltä löytyi yllätyksekseni australiaisten herkkua Vegemitea, levitettä, joka valmistetaan oluen valmistuksen hiivajätteistä ja jota aussit rakastaa voileipiensä päällä. Meille tämä herkku ei koskaan reissullamme uponnut eikä meille siten avautunut tämä kansallisherkun salaisuus. Tästä löydöstä kuitenkin innostuneena kävin myyjän kanssa mielenkiintoisen keskustelun australialaisista TimTam-kekseistä, jotka ovat niin hyviä, että sukat pyörii jaloissa. En ollut ensimmäinen joka niiden perään on liikkeessä kysellyt, mutta valitettavasti eivät vielä ainakaan ole saaneet niitä tilattua. Jotain herkkuja sentään liikkeestä löysin:
Mansikkalakua, Crunchie-patukka (hunaja-suklaapatukka), minivaahtiksia ja inkivääriolutta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti